Cloaking eli sisällön naamiointi huijaa hakukoneita
Hakukoneiden indeksin ajankohtaisuudesta huolehtivat hakurobotit ovat käytännössä kuuroja ja sokeita. Mikäli sivudokumentti sisältää kuvatiedostoja, Javascript-elementtejä ja Flash-esityksiä, joita ei ole selitetty tekstimuodossa, ei hakurobotti välttämättä osaa indeksoida sivua hakutietokantaan. Sivustojen ylläpitäjät eivät kuitenkaan halua sivujensa jäävän hakukoneiden ulkopuolelle, joten he ovat kehittäneet tekniikoita hakurobottien huijaamiseksi. Näitä hakukoneiden kieltämiä tekniikoita kutsutaan sisällön naamioimiseksi (eng. cloaking).
Hakukoneet kieltävät sisällön naamioinnin
Sisällön naamioimisella tarkoitetaan menettelyä, jossa verkkopalvelun käyttäjille ja hakuroboteille tarjotaan erilaista sisältöä. Hakukoneet ovat kieltäneet sisällön naamioimisen, sillä tämä kyseenalainen tekniikka mahdollistaisi kokonaan eri aiheesta kertovan sisällön esittämisen käyttäjille ja hakuroboteille, jolloin hakukoneiden antamat tulokset eivät enää vastaisi todellisuutta.
Sisällön naamiointi perustuu teknisesti yleensä käyttäjäliitännän (eng. user agent) tai IP-osoitetiedon perusteella tapahtuvaan tunnistukseen. Kaikki merkittävät hakukoneet (mm. Google, MSN Live Search, Yahoo) ovat kieltäneet sisällön naamioinnin. Pahimmillaan menetelmän käyttö voi aiheuttaa sivuston poistamiseen hakukoneiden indeksistä. Kansainvälisesti tunnetuin indeksistä sulkeminen tapahtui vuonna 2006, kun BMW:n saksalainen verkkopalvelu poistettiin Googlen indeksistä kyseenalaisten hakukoneoptimointitemppujen ansiosta.
Käyttäjäliitäntään ja IP-osoitteeseen perustuvan naamioinnin ohella myös muut menetelmät ovat kiellettyjä. Esimerkiksi JavaScript-koodiin piilotetulla uudelleenohjauslinkillä olisi mahdollista ohjata käyttäjä eri sivulle kuin hakurobotti, sillä eivät osaa seurata tai indeksoida uudelleenohjauslinkkejä, jotka ovat piilotettu JavaScript-koodiin. Tällaisessa tapauksessa vain käyttäjät näkisivät uudelleenohjauksen kohdesivun, mutta hakurobotit indeksoisivat alkuperäisen sivun.
Hakukoneille ei siis saa tarjota naamioitua sisältöä, vaikka sivusto sisältäisikin elementtejä, joita hakukoneet eivät osaa indeksoida. Kannattaa aina muistaa, etteivät kaikki käyttäjätkään – esimerkiksi näytönlukijoita käyttävät heikkonäköiset ihmiset – pysty tulkitsemaan muita elementtejä kuin tekstiä. Sivusto tulisi suunnitella heidän poikkeavat tarpeensa huomioiden, jolloin myös hakurobotit pystyvät ongelmitta indeksoimaan sivusisällön.
Sallittu eri sisällön esittäminen
Sisällön naamiointia koskeva kielto ei koske ns. geo targeting –menettelyä eli sisällön maantieteellistä kohdistamista, vaikka se vastaakin teknisesti IP-osoitteen avulla suoritettavaa sisällön naamiointia. Hakukoneet sallivat lokalisoidun sisällön esittämisen, jossa eri käyttäjille tarjotaan eri sisältöä heidän maantieteellisen sijaintinsa mukaan. Menettelyä hyödynnetään sekä sivustojen kieliversioiden että mainosten esittämisessä.
Käyttäjän maantieteellisen sijainnin mukaan kohdistetun sisällön esittäminen on hakukoneiden mukaan sallittua. Useat hakukoneet hyödyntävät tätä menetelmää itsekin. Esimerkiksi Googlen AdWords- ja AdSense-mainosjärjestelmät tarjoavat kohdennettua mainossisältöä käyttäjän IP-osoitteen perusteella.
Lisätietoja
Googlen ohjeet verkkovastaaville
Googlen artikkeli sisällön naamioinnista
Live Searchin ohjeet sivuston omistajille
Yahoo! Search Content Quality Guidelines
Työkalu sisällön naamioinnin tunnistamiseen
27. kesäkuuta 2008 kello 12.15
Tähän lisäyksenä, että sisällön naamiointi ei aina ole user-agent pohjaista redirectausta. Juuri eilen tuli osuttua sivuun, jolla BODY-tagissa oli onLoad -attribuutti ja siinä JS-koodi muuttamaan titleä. Varsinaisessa title tagissä oli avainsanoja, käyttäjille näytettiin vain yrityksen nimi.
Tästä lähti tänään Googlelle ilmoitusta. Vahvin syy olla tekemättä tätä lieneekin, että kilpailluissa sanoissa joissa on rahaa kiinni on myös ne kilpailijat, jotka varmasti ilmoittavat huomaamistaan väärinkäytöksistä Googlelle.
Ohjeet siitä, että minne nämä väärinkäytökset voi raportoida olisi ehkä kannattanut lisätä tämän postauksen loppuun?
28. kesäkuuta 2008 kello 14.26
Musta hattu tekniikoita kannattaa välttää kaikissa vähänkään pidempiaikaisia tuloksia vaativissa projekteissa, sillä ennemmin tai myöhemmin näistä kiinni jää.
Monesti kiellettyjä tekniikoita käytetään nimenomaan lyhytaikaisen hyödyn tavoittelussa. Optimoidaan sivusto halutuilla hakusanoilla keinoja kaihtamatta kärkeen ja kun sivusto bännätään indeksistä on uusi black hat sivusto jo nousussa. Tämä aiheuttaakin mielenkiintoisen dilemman. Jos tehdään sivusto, joka on väliaikainen kannattaako tämä optimoida hakutuloksien kärkeen kieletyillä tekniikoilla? Esimerkiksi tuotteen kampanjasivusto. Jos kampanja kestää muutaman kuukauden ei normaaleilla sallituilla tekniikoilla sivustoa voi saada kärkeen. Kuitenkin tehokkaalla black hätillä tämä voi onnistua. Eli otetaan tulos keinoja kaihtamatta, koska sivusto kuopataan joka tapauksessa muutaman kuukauden päästä… ????
Musta hattuhan ei sinänsä ole laitonta, ainoastaan hakukoneiden suosituksien vastaista.
13. elokuuta 2008 kello 16.10
[…] höpö. Cloakingin raja on veteen piirretty viiva. Itse olen miettinyt mm. sellaista, että hakukoneille tarjotaan […]
16. syyskuuta 2008 kello 5.22
Teräsmiehen kommentissaan esittämä toteamus, ettei mustahattuilu ole laitonta, pitää harmillisesti paikkansa. Sen temppuja käyttävät henkilöt ovat mielestäni kuitenkin rikollistakin pahempaa sakkaa, koska he ajavat ennen kaikkea omaa etuaan kuppaamalla yhteisöstä (Internetistä) hyötyä sellaisillta konsteilla, jollaisilla sitä ei ole soveliasta hankkia. Jos esimerkiksi kampanjasivusto viedään black hatin mahtivoimin hakutuloksissa kärkeen ja kampanjasivuston hyöty tavalliselle käyttäjälle on olematon, se vie kallisarvoista elinaikaa käyttäjältä. Jos joku luuseriretardi kuppaa minun elinaikaani saadakseen siitä esim. taloudellista hyötyä ja minä en saa siitä mitään takaisin, tulee sitä loista, sitä parasiittia, ladata tattiin huolellisesti & toistuvasti.
18. syyskuuta 2008 kello 10.30
Mihin perustatte väitteenne, ettei sisäistä naamiointia koskeva kielto koske ns. geo targetin menettelyä?
24. syyskuuta 2008 kello 19.38
Ns. user experienciä parantava cloakkaus on mielenkiintoinen aihe. Suuttuuko Google, jos (oletettavasti) suomenkielisille käyttäjille näytetään suomenkielistä sisältöä? Entäpä piilotettu teksti, vaikka CSS image replacementeillä tai AJAXilla tehty teksti? Kuinka paljon webmaster voi luottaa Googlen kykyyn eroitella käyttäjää varten tehdyt kikat ja hakukoneita varten tehdyt kikat? Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.
Joskus tuntuu, että erityisesti Suomessa Googlen eritysasema on liian suuri ja henkilökohtaisesti olen liian riippuvainen Googlen työkaluista. Työ pysähtyy, kun Analytics antaa virheilmoituksen (joita btw tulee nykyään hämmentävän usein), Adsense ja Adwords kieltäytyvät toimimasta osalla Firefoxin kolmosversioista, Googlen haku on tietysti elintärkeä kaikille SEO-duunareille (jonka vuoksi yo. kysymyksiä pohditaankin) ja Gmailikaan ei välttämättä toimi.